Kuinka insinööri, luonnontieteilijä, koreografi ja opiskelija päätyivät tekemään ilmastonmuutoksen perusteiden opintomateriaalia yhdessä?

Lokakuussa 2014 yliopistojen rehtoreita sekä edustajia Suomen Akatemiasta ja liike-elämästä kokoontui Sitraan keskustelemaan ilmastonmuutoksesta ja resurssiniukkuudesta sekä Suomen kyvystä vastata näihin haasteisiin. Tuolloin hallituksen tavoitteena oli, että Suomi on Cleantechin supervalta vuoteen 2020 mennessä. Maali oli selkeä, mutta samalla mietitytti, onko ilmastonmuutokseen liittyvä osaamisemme tarpeeksi laaja-alaista? Onko meillä rahkeita olla mukana ratkaisemassa globaalia kestävyyskriisiä? Keskustelussa nousi esille, että jokaisen Suomen korkeakoulusta valmistuvan tulisi hallita ilmastonmuutoksen perusteet sekä ymmärtää, miten ilmastonmuutos vaikuttaa valmistuneen edustamaan alaan. Vaikka Ilmasto.nyt -hanketta ei ollut vielä olemassa, tästä tavoitteesta tuli sen missio.

Keskustelut jatkuivat, ja niitä pohjustamaan Sitra teetti selvityksen ilmasto-alan koulutuksen nykytilasta. Selvityksen mukaan ilmastonmuutokseen liittyviä kursseja on jokaisessa Suomen yliopistossa, mutta opetus ei tavoita kaikkia opiskelijoita. Lisäksi perusteiden opetuksessa ja sitä myötä ymmärtämisessä on puutteita. Miten saisimme osaamista syvennettyä ja monipuolistettua niin, että esimerkiksi viestintää opiskeleva henkilö ymmärtää mitkä ovat ilmastonmuutoksen luonnontieteelliset perusteet, ja toisaalta luonnontieteilijällä olisi ymmärrys johtamisen tai taiteiden roolista ratkaisujen löytymisessä? Yhä selvemmäksi kävi, että tarvitsemme kaikille avoimen ja laadukkaan ilmastonmuutoksen peruskurssin, johon on sisällytetty näkökulmia monelta eri alala.



Monialaisuus hankkeen kantava voima

Helsingin yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto olivat valmiita tarttumaan toimeen ja ehdottivat keväällä 2015 aluksi erikseen ilmastonmuutoksen perusteita käsittelevän opetusmateriaalin tuottamista. Kaksi toisiaan tukevaa ehdotusta yhdistettiin, ja hankkeen peruspilareiksi muodostui näiden yliopistojen asiantuntemus ilmastonmuutoksesta ilmiönä, sen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta. Koimme, että ymmärrettävän ja voimaannuttavan kokonaisuuden luomiseksi tarvitsimme mukaan myös kasvatusalan ja taiteiden ammattilaisia. Tätä näkemystä tuki myös Suomen Ilmastopaneelin raportti ilmastokasvatuksesta. Kun Ilmasto.nyt videoluennot päätettiin tehdä yhdessä Metropolian ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa, monialainen soppamme oli valmis keitettäväksi.

Ilmasto.nyt-opintokokonaisuutta alettiin luoda syksyllä 2015. Tavoitteena oli, että se olisi valmis seuraavana syksynä. Matkan varrella meidän piti tasapainotella ilmastonmuutokseen liittyvien aiheiden painotusten ja vaikeustasojen kanssa sekä löytää yhteinen kieli ja toimintatavat. Me kaikki yli 30 tekijää toimme mukanamme oman erilaisen osaamisemme, persoonallisuutemme, termistömme ja tapamme toimia. Samalla lailla kuin ilmastonmuutoksen ratkaiseminen, Ilmasto.nyt-paketinrakentaminen vaati, että jokainen meistä näki omien näkökulmiensa, haasteidensa ja ratkaisujensa yli ja tähtäsi yhteistyöllä johonkin suurempaan. Ilmasto.nyt on vasta alku matkalle, jolle kutsumme sinut mukaan.

Suomi tarvitsee uuden ilmastoratkaisijoiden sukupolven, joka osaa navigoida tiensä läpi isompienkin haasteiden. Tervetuloa mukaan!



Mainitut julkaisut:

Emma Liljeström ja Suvi Monni. Ilmasto-alan yliopisto-opetuksen nykytila Suomessa. 2015. Sitra.

Anna Lehtonen ja Hannele Cantell. 2015. Ilmastokasvatus osaamisen ja vastuullisen kansalaisuuden perustana. Suomen Ilmastopaneeli. Raportti 1/2015.

KUMPPANIT
YHTEISTYÖSSÄ